Auttavatko aivopelit? Ei, juu ja vaarinhousut!

Oikeanlainen aivojumppa on hyödyllistä ja hauskaa!

Aivopelien pelaaminen on hauskaa, mutta välillä ärsyttävän vaikeaa. Minkähän takia? Paranevatko muisti ja muut kognitiiviset taidot pelaamalla?

Terveyspelien asiantuntija ja Serious Games Instituten professori Pamela Kato kirjoittaa blogissaan aiheesta “brain training games” eli aivopelit. Kysymykseen, parantaako niiden pelaaminen ihmisen kognitiivisia taitoja Pamela Kato vastaa: kyllä, ei ja ehkä.

Pelit tarjoavat loputtomia mahdollisuuksia harjoitteluun ja oppimiseen. Kato asettaa vertailukohteeksi perinteisen kouluopetuksen. Kun saat kokeesta huonon numeron, tunnet lannistumista ja mitättömyyttä. Opetuksessa siirrytään seuraavaan aiheeseen. Ei ole mahdollisuutta toistaa testiä ja opetella hallitsemaan oppisisältöä. Kato toteaa, että ei ole ihme, että lapset rakastavat pelaamista. On hauskaa selvittää haasteita ja tuntea saavansa jotain valmiiksi.

Pelaamalla oppiminen muistuttaa sitä, miten elämässä muutenkin kannattaa toimia. Oikeassa elämässäkin pyritään oppimaan virheistä ja selättämään haasteita. On hyvä että jaksaa yrittää uudestaan ja uudestaan, takertumatta pikku epäonnistumisiin.

Aivopelit perustuvat klassisiin psykologisiin testeihin

Myös muistin ja muiden kognitiivisten taitojen kehittämiseen tähtäävät aivopelit esittelevät pelaajalle haasteita pelin muodossa. Pelaaja parantaa tulostaan toistamalla pelaamista. Näin ollen vaikuttaa siltä, että kognitiiviset taidot kehittyvät.

Aivopelit perustuvat aika yleisesti samoihin, tunnettuihin tehtäviin. Pelissä niille annetaan vain erilaisia muotoja. Tehtävät ovat peräisin psykologeilta, jotka ovat käyttäneet niitä esimerkiksi keskittymiskyvyn ja muistin arvioinnissa. Eräs klassikko, jonka kautta periaate on helppo ymmärtää, on Stroop-testi.

Stroop-testi

Stroop-testissä on kaksi riviä väriä merkitseviä sanoja. Toisessa rivissä sanat on väritetty samalla värillä kuin mihin sana viittaa. Sana “sininen” on kirjoitettu sinisellä värillä. Toisessa rivissä sama sana on kirjoitettu “väärällä” värillä, esimerkiksi oranssilla. Testillä mitataan, kuinka nopeasti ihminen onnistuu nimeämään sanan kirjoittamisessa käytetyn värin.

Se ei ole niin helppoa kuin miltä se kuulostaa. Kokeile!

Sano, millä väreillä oikeanpuoleisessa sarakkeessa olevat värit on kirjoitettu.

Sano, millä väreillä oikeanpuoleisessa sarakkeessa olevat värit on kirjoitettu.

Oli helppoa sanoa kirjaimissa käytetyn värin nimi sillä puolella, missä käytetty väri oli sama kuin sanan merkitys. Sillä puolella, jossa sana oli kirjoitettu väärällä värillä, oli vaikeaa saada mieleensä käytetyn värin nimeä, eikö vain?

Tämä johtuu Katon mukaan siitä, että sanojen merkityksen ymmärtämistä on harjoiteltu enemmän. Joka ikinen kerta kun luet, harjaannutat sanojen merkityksen ymmärtämistäsi. Värien nimeämisen harjoittelu on siihen verrattuna hyvin vähäistä. Vuosien harjoittelun jälkeen aivot prosessoivat automaattisesti sanan merkityksen ensin. Tämä häiritsee yritystäsi jättää sanan merkitys huomiotta ja keskittyä vain väriin, jonka näet.

Psykologisissa tutkimuksissa Stroop-testin avulla tehdään päätelmiä tutkittavan henkilön keskittymiskyvystä, kyvystä käsitellä informaatiota ja torjua epäolennaisia ärsykkeitä.

Muutkin aivopeleissä käytettävät tehtävät ovat hyvin usein samalla tavalla eri merkityksiä sekoittavia kuin Stroop-testi. Peli mittaa, kuinka hyvin onnistut tekemään tavoitellut valinnat ja kauanko siinä menee. Voit sitten koittaa parantaa tulostasi. Menestyksen mittarina voi olla vaikkapa pelin ilmoittama älykkyysosamäärä “game IQ” tai se, minkä ikäisen henkilön tasoa tuloksesi vastaa. Näinpä ensimmäisellä pelaamiskerralla saatat saada aivojesi iäksi yli 80 vuotta. Pelaamalla aivosi “nuorenevat”.

Vallitseva oletus on, että samalla kun pelaajan tulos aivopelissä paranee, hänen kykynsä keskittyä, prosessoida informaatiota ja torjua epäolennaisia ärsykkeitä myös muissa yhteyksissä paranee. Onko oletuksessa perää?

Kyllä, ei ja ehkä

Aivopelit ovat hyviä siinä, että ne saavat pelaajan harjoittamaan aivojaan kognitiivisten testien avulla ja parantamaan suoritustaan siinä tietyssä testissä. Aivopeli parantaa silloin suoritusta siinä tietyssä tehtävässä. Vastauksena kysymykseen, parantaako aivopelien pelaaminen kognitiivisia taitoja, Kato vastaa tällä perusteella: “kyllä”.

Kato jatkaa, että ikävä kyllä on tehty luotettavia tutkimuksia, joiden tulokset viittaavat siihen, että vaikka yksittäisessä testissä tulokset paranevat, ne eivät välttämättä auta menestykseen toisessa testissä, joka mittaa samoja kognitiivisia taitoja. Sillä perusteella vastaus on “ei”.

Vaikka aivopelien pelaaminen on ensisijaisesti hauskaa, niiden tehoavuutta arvioitaessa tutkimuksen on täytettävä samat kriteerit kuin hyötypelien arvioinnissa muutenkin. Kato huomauttaa, että kaikki julkaistu tutkimus ei täytä näitä kriteerejä. Pitää olla vielä paljon enemmän tieteellistä, luotettavaa ja riippumatonta tutkimusta, ennen kuin voi alkaa ymmärtää, miten asiat toimivat. Siksi Kato ilmaisee myös kannan “ehkä” ja peräänkuuluttaa vielä paljon tutkimusta, ennen kuin muodostaa lopullisen kantansa.

Siihen asti, hän aikoo kyllä edelleen nauttia aivopelien pelaamisesta.

 

Linkki alkuperäiseen blogipostaukseen

Pelaamisen hyödyt on jo tiedostettu laajemmin ja pelit on otettu osaksi kouluopetusta. Lue täältä, miten EduDigi-hanke tukee oppimispelien kehittämistä Oulussa.

 

Lisää luettavaa:

0 replies

Jätä kommentti

Haluatko liittyä keskusteluun?
Jaa ajatuksesi!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *