Yhteisön voima siivoaa kaapit ja lämmittää saunan

Uudet yhteisölliset kaupunkitapahtumat polkaistaan käyntiin nollabudjetilla. Tässä ovat avuksi ilmaiset viestintäkanavat, mutta niidenkin käytössä on ehtonsa. Millaiset, siitä kertovat tapahtumakonkarit Jaakko Blomberg Helsingistä ja Niina Jortikka Oulusta. Esimerkkeinä kaiken kansan karnevaali Siivouspäivä sekä ympärivuotinen yhteisöprojekti Kesän Sauna.

Helsinkiläinen kaupunkiaktivisti Jaakko Blomberg on tullut tutuksi yhteisöllisten tapahtumien ja uudenlaisen kaupunkikulttuurin käynnistäjänä. Blomberg kävi Oulussa kertomassa kokemuksistaan osana alkavaa Tapahtumien Tehdasta.

Pitää onnistua näyttämään se, mitä ei vielä ole

Blombergilla on vankka kokemus uudenlaisten kaupunkitapahtumien tuottamisesta pienellä budjetilla tai kokonaan ilman rahaa. Miten tällaisilla resursseilla luodaan ilmiöitä?

Kun järjestetään tapahtuma ensimmäistä kertaa, ihmisille pitää saada näytettyä se, mitä ei vielä ole, tiivistää Blomberg. Tämän takia tapahtuman visuaalisen ilmeen pitää olla laadukas. Koska kuvia tapahtumasta ei vielä ole, se on visualisoitava muilla keinoin.

Sanallinen viestintä on saatava toimimaan lyhyenä. Konsepti on osattava kuvata muutamalla lauseella. Tapahtuman nimen pitää kertoa tapahtuman luonne ja sisältö. Niin kuin vaikka Siivouspäivä, jonka käynnistäjiin Blomberg myöskin kuuluu.

Ensimmäinen Siivouspäivä sai alkunsa yhteiskuntatieteilijä, kaupunkiaktivisti Pauliina Seppälän Facebook-päivityksestä vuonna 2012. Seppälä oli tuskaillut Facebookissa tavaroidensa määrää ja toivonut, että voisi vain viedä liiat kadulle ja myydä siellä. Tästä käynnistyi ensimmäinen Siivouspäivä.

Siivouspäivä on kierrätyksen, vanhojen tavaroiden ystävien ja kaupunkikulttuurin päivä. Siivouspäivässä kuka tahansa saa pystyttää vanhojen vaatteiden ja tavaroiden myyntipaikan kaupungin tai kunnan alueelle.

Heti Helsingin kantaan Siivouspäivän järjestämisessä iski Oulu. Oulu on edelleen Suomen toiseksi suurin Siivouspäivä-kaupunki.

 

Suunnittele tiedotus sen ehdoilla, mikä toimii

Sosiaalisella medialla on ruohonjuuritason tapahtumatuotannossa suuri merkitys. Alun perin Facebookin nousu ilmaiseksi ja kaiken läpäiseväksi viestintäkanavaksi mahdollisti suurten kaupunkitapahtumien synnyttämisen pienellä budjetilla. Vielä ensimmäisiä Siivouspäiviä järjestettäessä pelkällä Facebookilla pärjäsi hyvin, muistaa Jaakko Blomberg.

Enää ei ole yhtä kanavaa, joka tavoittaa kaikki sosiaalisen median käyttäjät. Sosiaalisen median sovelluksia on jo enemmän kuin jaksaa laskea.

Tällä on vaikutuksensa tapahtumaviestintään. Blomberg on havainnut, että kun sosiaalinen media on jakautunut moneksi kanavaksi, verkostojen merkitys ihmisten tavoittamisessa on kasvanut. Facebookilla on edelleen laajin peitto, mutta Facebookin aina yllätyksenä tulevat käyttöehtojen päivitykset asettavat tapahtumajärjestäjälle uusia reunaehtoja. Esimerkiksi tapahtumakutsujen lähettämisessä on rajoituksia.

Oululainen kaupunkiaktivisti Niina Jortikka hoitaa lukuisten pienten kaupunkitapahtumien viestintää.
– Tiedotuskanavien pitää olla yleisesti käytössä olevia, linjaa Niina Jortikka. Pitää suunnitella tiedotuksen kohderyhmät ja kanavat niillä ehdoilla, mikä toimii.

Facebookin rajoituksia Jortikka ei pidä pahana. Tilalle tulleet Facebookin pienet, maksulliset kampanjat ovat osoittautuneet toimiviksi. Ne auttavat myös kohdentamaan markkinointia, mitä Jortikka pitää tärkeänä asiana. Varsinkin sosiaalisessa mediassa olisi muuten mahdollisuus levittää tapahtumatiedotusta kiusaksi asti.

Kaikessa tiedottamisessa – mitä kohdennetumpi, sen parempi, ohjeistaa Jortikka.

Mahdollisesti juuri liittyen sosiaalisen median rajoituksiin, pienet paikalliset tapahtumat ovat alkaneet lisääntyä. Esimerkiksi helsinkiläinen valtaisa kaupunginosatapahtuma Kallio Block Party on saanut ohelleen pienemmän Herttoniemi Block Partyn. Oulussakin samaa mallia toteuttaa avoimesti hipsteri kaupunginosatapahtuma Titta på Tuira.

Kun budjetti ei ole enää ihan nolla

Pienen tapahtuman yleisölle tiedottamiseen – tai suuremmankin, jos se tapahtuu yhdessä paikassa – riittää sosiaalinen media ja perinteiset viestintätavat kuten tiedotteet. Kun tarvitaan paikannusta ja mahdollisuus tietojen reaaliaikaiseen päivittämiseen, on toimivan tapahtuman luomiseksi verkkopalvelu ehdoton edellytys.

MeKiwillä verkkosivuja tuottava graafikko Juho Paaso-Rantala on ahkera kulttuuritapahtumissa kävijä. Hän on havainnoinut tapahtumasivujen vahvuuksia ja heikkouksia. Verkkosivujen tilaajalle Paaso-Rantala antaa kustannustehokkaan vinkin:

“Palvelintila kannattaa varata toimijalta, joka kykenee varautumaan yllättäviin kävijäpiikkeihin. Voidaan esimerkiksi ennakkomarkkinoinnin aikana käyttää kevyempää palvelupakettia mutta ajoissa ennen odotettua piikkiä päivittää sopimus rajoittamattomaan, tehokkaampaan palvelimeen. Näin sivut toimivat varmasti myös tapahtumapäivänä”.

Milloin sitten verkkosivut kannattaa tehdä itse, ja milloin toteutukseen tarvitaan ammattilainen?

Kun sivuston tarkoitus on vain tiedottaa ja jakaa tietoa, riittää hyvin jokin yksinkertainen, ilmainen ratkaisu. Jos tapahtuma pitää lanseerata tyhjästä uudelle yleisölle, sen ilmeenkin pitää olla uniikki. Silloin tarvitaan ammattitaitoa, määrittelee Paaso-Rantala.

Siinä vaiheessa, kun tapahtuma laajentuu sen verran, että sille haetaan rahoituksia, kannattaa laskea myös oman ajankäytön rahallinen arvo. Oletko valmis käyttämään tunteja päivässä esimerkiksi sivuston tekniseen ylläpitoon, kommenttien moderointiin ja hakukoneoptimointiin, kun voisit sen sijaan järjestää tapahtumaa?

Kun tapahtuma on riittävän suuri, voi tarpeeseen tulla myös kännykkäsovellus. Jos tapahtuma on hajautettu laajalle alueelle ja ohjelmaa tapahtuu monessa paikassa samaan aikaan, yleisön on helpompi suunnistaa sovelluksen avulla.

Onnistunut sovellus on muutakin kuin festivaaliohjelma. Mielenkiintoinen on esimerkiksi Helsingin Taiteiden yön sovellus, joka piirtää reaaliaikaista karttaa ihmisten liikkumisesta. – Voi olla, että kun oivaltavia sovelluksia saadaan lisää, ihmiset tottuvat käyttämään niitä ja alkavat odottaa sovellusta pienempienkin kaupunkitapahtumien osaksi, ennakoi Paaso-Rantala.

Kesän Sauna – yhteisöllistä kaupunkikulttuuria Oulun Tuirassa

Kesän Saunalla raesadekin on vaan siistiä. Kuva: Joonas Mikola

Kesän Saunalla raesadekin on vaan siistiä. Kuva: Joonas Mikola

Sekä Helsingin kaupunki että Oulun kaupunki myötävaikuttavat aktiivisesti uuden kaupunkikulttuurin toteuttamista. Myös tapahtumien tuottajajoukoissa on ammattilaisia. Mikä sitten erottaa ammattimaisen tapahtumatuotannon ja yhteisöllisen kaupunkikulttuurin?

Kun tehdään yhteisöllistä kaupunkitapahtumaa, omasta visiosta ei voi pitää tiukasti kiinni, linjaa Blomberg. On tehtävä yhdessä ihmisten kanssa.

Ihmisten kanssa yhdessä tekemiseen perustuu oululainen ilmiö, Kesän Sauna. Talkoilla rakennettu ja talkoovoimin ylläpidetty Kesän Sauna on yleinen sauna, joka toimii yhteisön voimin. Kolmen kesän aikana on löylytetty jo yhteensä 12 500 saunavierasta. Kesän Saunaa ylläpitää Oulun Rantasaunaseura ry.

Niina Jortikka on mukana myös Kesän Saunan toiminnassa. Toiminta on ympärivuotista, sillä talven aikana saunaa huolletaan ja täydennetään. Ensi kesäksi on saunan yhteyteen suunnitteilla muun muassa lisätilaa saunalautan kannelle. Miten näin laajan ja ympärivuotisen yhteisöprojektin tiedotus hoidetaan?

Myös tiedottamiseen tarvitaan talkoopanosta, kertoo Niina Jortikka. Lämmityskauden aikana tiedotettavaa on jopa monta kertaa päivässä. Verkkosivujen ja Facebookin kautta pyöritetään sekä saunaa ylläpitävän talkooväen liikkeitä että tiedotusta saunomaan tuleville. Tämä on päivittäistä viestintää, minkä lisäksi tulee saunalla järjestettävistä kulttuuritapahtumista tiedottaminen ja tiedotus isommista talkoista. Tähän pitää sitoutua, huomauttaa Jortikka. Ihmiset ovat ottaneet koppia ja tiedotus pyörii hyvin.

Kesän Sauna pidetään kuumana  pelkästään näiden julkisten kanavien avulla. Mitään erillistä organisaatiota ylläpitoa varten ei ole. Kesän Sauna on monimuotoinen yhteisö, jossa ollaan mukana itselle sopivalla tavalla. Esimerkiksi Kesän Saunasta tuotettu runsas ja laadukas kuva- ja videomateriaali on saunayhteisössä viihtyvien ammattilaisten panosta.

Talkoolämmittäjä on kuitenkin vähän kuningas. Ovathan lämmittäjät vastuussa siitä, että saunalautalla on kaikki hyvin. Tehtävä on alkuun jännittävä; pitää onnistua tarjoamaan kunnon löylyt ja pitää yllä mukavat puitteet saunojille, joita voi olla lautalla yhtä aikaa monta kymmentä. Samaan aikaan rannalla odottaa joukko ihmisiä saunalautalle pääsyä.

Monen tie lämmittäjäksi on käynyt porukkaan tutustumisen kautta. Yhteistä on halu tukea toimintaa, jonka kokee tärkeäksi. Viime kesän saunojien joukossa on nousemassa selkeä tsemppihenki ja suusta suuhun kiertää rohkaisu:
– “Ensi kesänä lämmittäjäksi!”

Kesän Sauna kelluu keskustan kupeessa, Tuiran uimarannalla. Video: Juha M. Kinnunen

 

Tukea kaupunkikulttuurin kehittämiseen

Tapahtumien Tehdas on avoin tapahtumasarja kaikille kaupunkikulttuurista kiinnostuneille. Tapahtumien tehtaassa tullaan työstämään uusia tapoja yhteisölliseen tekemiseen pitkin kevättä. Tapahtumat voivat löytää paikkansa osana Pohjois-Pohjanmaalla järjestettäviä festivaaleja tai toteutua yksittäisinä tempauksina.

Kokonaisuuden toteuttaa Tapahtumien Hubi -hanke yhteistyössä Kuntalaislähtöinen kaupunkikehittäminen -hankkeen KAAOS-toiminnan ja Oulun juhlaviikkojen kanssa. Tapahtumien tehtaalla syntyneitä ideoita voidaan rahoittaa molemmista hankkeista.

 

0 replies

Jätä kommentti

Haluatko liittyä keskusteluun?
Jaa ajatuksesi!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *