Etkö päässyt paikalle Virtual Reality Nordic 2020 tapahtumaan – tässä kooste päivän annista
MeKiwi Oy:n järjestämä Virtual Reality Nordic 2020 -tapahtuma keräsi Ouluun lähes sataviisikymmentä VR-teknologian mahdollisuuksista kiinnostunutta yrityselämän edustajaa sekä joukon alan asiantuntijoita.
Hotelli Lasaretin Aurora-sali toimi tapahtuman pääpaikkana ja innokkaimmat vieraat olivatkin saapuneet paikalle hyvissä ajoin. Tilaisuuden avasi Mekiwi Oy:n toimitusjohtaja Samuel Kuosmanen tervetuliaispuheellaan. Tämän jälkeen ohjat otti tottuneesti käsiinsä tapahtuman juontajana toiminut energinen ja karismaattinen Niina Karvinen. Niina on Oulun seudulla toimiva yrityskehittäjä sekä vaikuttaja. Karvinen kuvailee itseään innostujaksi, joka haluaa auttaa muita menestymään. Juontajan energisyyden lisäksi monet verkostoitumistauot monipuolisine tarjoiluineen rytmittivät päivää mukavasti ja loivat erityisen viihtyisän tunnelman koko tapahtuman ajaksi.
Virtuaalitodellisuus koulutusympäristönä
Päivän ensimmäisenä puhujana kuultiin Varjo Technologies Oy:ssä toimivaa Kim Härköstä, joka avasi VR-teknologian mahdollisuuksia ennen kaikkea terveydenhuollon näkökulmasta. Terveydenhuollossa virtuaalitodellisuutta käytetään erityisesti koulutusympäristönä. Härkönen esitteli, kuinka kirurgit harjoittelevat monimutkaisia ja haastavia avoleikkauksia virtuaalitodellisuuden avulla. Puheenvuorossa korostui maailman muuttaminen yhdessä tekemällä ja modernia teknologiaa hyödyntämällä.
Härkösen jälkeen kuultiin päivän ensimmäinen pääpuhuja. XR Evankelistana itseään tituleeraava Sami Heinonen Zoanilta valotti virtuaalitodellisuuden tuomaa lisäarvoa läpi eri liiketoiminta-alueiden. Heinosen esitys sisälsi paljon visuaalisesti vaikuttavia demoja ja hän vakuutti yleisön puheenvuorollaan XR-teknologioiden suomista mahdollisuuksista.
Verkostoitumistauon jälkeen esiintymisvuoron sai Pekka Ouli, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistosta. Hän kertoi yleisölle edistyneistä digitaalisista oppimisympäristöistä ja kuinka virtuaalitodellisuus mahdollistaa aivan uusia ulottuvuuksia opiskelussa. Oulin jälkeen lavan otti haltuun etäkokousmies Jonas Rajanto (Grape People Finland). Rajanto esitteli perusteellisesti VR-teknologian hyötyjä etätapaamisissa. Virtuaaliset etätapaamiset muistuttavat kasvotusten tapaamisia. Ne mm. helpottavat osallistujien tunnetilojen arviointia ja täten johtavat aidompaan vuorovaikutukseen. Rajannon esityksen kohokohta oli ehdottomasti live-demo, johon osallistui hänen lisäkseen muutama rohkea tapahtuman vierailijoista. Demo osoitti hienosti, kuinka virtuaalitapaaminen lisäsi osallistujien yhteenkuuluvuutta ja keskittymistä käsillä olevaan aiheeseen.
Runsaan lounasbuffetin ja verkostoitumisen jälkeen ohjelma jatkui Aurora -salissa. Tommi Teronen Teatime Researchilta syventyi esityksessään kulttuuri- ja viihdealalle soveltuviin ratkaisuihin. Iikka Finning Nokialta puolestaan kertoi, kuinka he hyödyntävät VR-teknologiaa tutkimuksessa ja 3D Talon Orkun Ceylan esitteli Ponssella käytössä olevaa VR-ratkaisua. Ennen päivän toista pääpuhujaa MeKiwin perustaja Jani Kaipainen spekuloi tekoälyn tulevaisuutta mahdollisuuksineen ja uhkineen. Iltapäivällä oli mahdollisuus osallistua myös Oulun ammattikorkeakoulun järjestämiin VIRTU -hankkeeseen liittyviin työpajoihin. Työpajoissa tutustuttiin Teatime Research yrityksen immersiivisiin kulttuurikokemuksiin sekä Glue yrityksen virtuaalitodellisuus alustaan, jossa käyttäjät voivat tehdä yhteistyötä etätyönä.
Tulevaisuuden haasteiden ratkaiseminen
Päivän viimeinen esiintyjä ennen paneelikeskustelua oli tapahtuman toinen pääpuhuja, jota moni yleisön keskuudesta oli erityisesti tullut kuulemaan. Virtuaalitodellisuuden ja robotiikan uranuurtaja Steven LaValle Oulun Yliopistosta ei pettänyt kuulijoitaan tälläkään kertaa. Hän kiteytti hienosti oleellisimman. LaValle näkee menestyksen avaimina jatkuvan halun oppia ja kyvyn ottaa vastaan kriittistäkin palautetta. Tulevaisuuden haasteiden ratkaiseminen vaatii yhteistyötä. Ideoiden rohkea testaaminen ja avoimuus vievät meitä askel askeleelta eteenpäin, summasi LaValle. Virtual Reality Nordic -tapahtuma päättyi mielenkiintoiseen paneelikeskusteluun, jota luotsasi tottuneesti juontaja Karvinen. Keskustelussa oli mukana Varjon Kim Härkönen, MeKiwin Begum Dogan, MiTalen Natasha Skult ja Oulun Yliopiston Steven LaValle.
Upea päivä piti sisällään runsaasti VR-aiheisia case-esimerkkejä yrityselämästä. Vierailla oli myös mahdollisuus päästä kokeilemaan uusimpia VR-ratkaisuja näytteilleasettajien tarjoamien demojen muodossa. Päivään kuului myös mielenkiintoisia työpajoja, joissa ratkottiin käytännön haasteita virtuaalitodellisuutta hyödyntämällä.
Tapahtumassa pidetyt esitykset osoittivat, että VR-teknologiassa on menty aimo harppaus eteenpäin ja käyttötapaukset ovat monipuolistuneet. On selvää, että virtuaalitodellisuus on tullut jäädäkseen. Se kasvattaa jatkuvasti suosiotaan eikä ole syytä epäillä, etteikö kasvu jatkuisi teknologian kehittyessä ja virtuaalilasien hintojen laskiessa. Virtual Reality Nordic 2020 -tapahtuma osoitti käytännön esimerkein, kuinka VR-teknologia tuo monia etuja niin suunnittelun työkaluna, koulutusympäristönä, markkinoinnin tehostajana kuin etäläsnäolon mahdollistajana.
Innovaatiot luodaan yhdessä
MeKiwi otti osaa marraskuussa Nepalin Pokharassa järjestettyyn Innovation Bootcamp -tapahtumaan, jonka tarkoituksena oli tuottaa uusia innovaatioita paikallisiin tarpeisiin. Tapahtuman järjesti Tribhuvan Yliopisto (Institute of Engineering) yhdessä Oulussa perustetun Nepal Go Association -yhdistyksen kanssa, jonka tavoitteena on muun muassa edistää koulutusta ja työllistymistä Nepalissa. Projektin rahoittajana toimi Gandakin provinssin hallinto ja Mukti Paudel Nepgo ry:stä toimi projektin vetäjänä molempien maiden suuntiin.
Nepgo ry houkutteli tapahtumaan mukaan suomalaisia yrityksiä toimimaan mentoreina opiskelijoille ja ratkomaan haasteita yhdessä heidän kanssaan. MeKiwi innostui ajatuksesta ja päätti lähteä mukaan. Suomesta oli mukana myös Raimo Korhonen KeepLoopilta, Kimmo Paajanen OAMK:lta sekä kaksi vierailevaa luennoitsijaa, Aalto yliopistosta tohtoriksi väitellyt konsultti Janne Korhonen sekä tietojohtamisen konsultti Anu-Maria Laitinen.
Viisipäiväinen tapahtuma järjestettiin Paschimanchal kampuksella. Kutsuttujen yritysten lisäksi tapahtumaan otti osaa noin 30 opiskelijaa sekä kokeneita paikallisia mentoreita, joilla kullakin oli laaja osaaminen käsiteltävästä aiheesta.
Haasteita ja seremonioita
Tapahtuma alkoi kampuksella vieraiden kunniaksi järjestetyllä juhlallisella tervetuliais-seremonialla. Paikalle oli kutsuttu myös kaupungin pormestari sekä paikallinen ministeri. Seremonian aikana vieraat kukitettiin ja he saivat päähänsä värikkäät nepalilaiset päähineet. Aamupäivä vierähtikin kokonaan juhlallisuuksien pyörteissä, kuten myös tapahtuman viimeisen päivän ilta.
Itse Bootcamp alkoi kuudella erilaisella haasteella, joihin yliopiston opiskelijoiden tuli kehitellä ratkaisu yhdessä yritysten edustajien kanssa. MeKiwillä oli tehtävänä luoda selvitys Nepalin digitalisaation tasosta niin yritys kuin koulutuspuolella. Selvityksen lisäksi tiimi tutki kuinka osallistaa vanhemmat enemmän mukaan lastensa opintoihin. Ratkaisuna tähän ehdotettiin meillekin tuttua ”Wilma” tyyppistä palvelua. Pormestari lupasi heti 10 koulua pilotti-testaukseen, mutta todellisen täytäntöönpanon edellytyksenä on palvelun kokonaisvaltainen kaupallistaminen.
Ensi vuonna uudestaan?
MeKiwin toimitusjohtaja Samuel Kuosmanen oli erittäin tyytyväinen tapahtuman antiin. MeKiwin tavoite tälle matkalle oli kartoittaa liiketoimintamahdollisuuksia, rakentaa verkostoa sekä selvittää paikallista osaamista. Kaikki nämä osa-alueet toteutuivat yli odotusten.
“Voisin ehdottomasti mennä uudestaan, kunhan reissu on hyvin suunniteltu tarkoituksen ja tapaamisten osalta. Matkustamiseen kului yllättävän paljon aikaa, mutta Pokharaan rakennetaan parhaillaan kansainvälistä lentokenttää, joka nopeuttaa matkustamista tulevaisuudessa”, summasi Samuel kun häneltä kysyttiin lähtisikö hän tapahtumaan uudestaan.
Yleistä Nepalista
Nepali on vuoriston ympäröimä köyhä kehitysmaa, jossa yli 50% populaatiosta elää alle dollarilla päivässä. Vaikka ihmiset tulevat hyvin yksinkertaisista lähtökohdista, ovat he erittäin sydämellisiä. Vuoret ovat pitäneet kaupan käynnin kovin rajattuna muun muassa Intian ja Kiinan kanssa. Viime aikoina tähän asiaan on herätty ja nyt haetaan voimakkaasti muutosta. Turismi on omalta osaltaan vauhdittanut kehitystä ja kasvunäkymät ovatkin jo varsin valoisat. Tämä tuo myös uusia mahdollisuuksia vaikkapa suomalaiselle koulutusviennille ja muulle yhteistyölle. Nyt onkin varsin otollinen hetki sijoittaa Nepaliin.
Yhden tuotteen myynti on toisen alku
Hyvän digitaalisen tuotteen kehittämisessä on monia osapuolia. Käyttäjätestausten järjestäminen ja käyttäjätiedon kerääminen ovat suuria työvaiheita jotka kannattaa hoitaa kunnolla. Tässäkin hyvät verkostot auttavat.
Yhteistyö tuottaa parempia innovaatioita. Varsinkin teknologinen yhteistyö auttaa todennäköisyyttä siihen, että pieni yritys onnistuu innovaatiotoiminnassa. Silti, joidenkin tutkimusten mukaan pienet yritykset tekevät vähemmän innovaatioyhteistyötä kuin suuret yritykset.
Aikaisemmin tänä vuonna julkaisimme blogin, jossa kerroimme miten avoimen innovaation periaatteet ovat hyödyttäneet MeKiwin kehitystä ja kasvua. Koska aiheesta on meiltä paljon kyselty, julkaisemme kolmen blogin sarjan, jossa kerromme käytännön tasolla, miten toteutamme innovaatioyhteistyötä.
Aikaisemmissa osissa olemme käsitelleen liiketoimintamahdollisuuden etsimistä sekä projektin toteuttamisen vaihetta. Tässä osassa kuvaamme yhteistyösuhteita käyttäjätestauksen ja julkaisemisen vaiheissa.
Jokainen kehitystiimi on sokea oman työnsä suhteen
Tuotteiden testaus alkaa jo projektivaiheessa, jota kuvasimme blogisarjan edellisessä osassa. Kaikkien digitaalisten tuotteiden testaamista pitää toteuttaa monessa vaiheessa ja eri tavoilla. Julkista, jatkuvasti saatavilla olevaa palvelua käyttäjätestausten järjestämiseksi ei ole tiedossa, mutta olemalla aktiivinen ja pysyttelemällä asioista perillä tilaisuuksia saattaa tarjoutua. Osallistuminen Edudigi-hankkeeseen, mahdollisti MeKiwille VR-pelin testaamisen Oulun Tietomaassa. Enimmäkseen testaukset järjestetään kuitenkin itse. Siihenkin tarvitaan verkostoja.
”Tärkeitä yhteyksiä tavallisiin kuluttajiin ovat vaikuttajat ”influencerit””, kertoo Begum Dogan.
Influencereiden kautta tavoitetaan aktiivisia pelaajia, mutta testaajiksi halutaan myös ihmisiä, joilla ei ole pelaamisesta kokemusta. Pelissä olevat virheet paljastuvat, koska he eivät osaa mukautua niihin.
Jokainen kehitystiimi on sokea oman pelinsä suhteen eikä näe sen heikkoja kohtia itse”, huomauttaa Begum Dogan.
Testaajien tavoittamisen lisäksi tarvitaan muitakin yhteyksiä. Kolmas osapuoli tuo yhteistyöhön näkemyksensä ja ideansa. Se antaa perspektiiviä asioihin, joita itse helposti tarkastelee liian läheltä.
Pelialan markkinointitoimisto Kuvion täydentää MeKiwin markkinointitiimiä. Kuvion on syvälle integroitunut MeKiwin virtuaalitodellisuusalustalla julkaiseman viihdepelin VR Cave Diggerin markkinointiin. “Tässä yhteistyössä jokainen johtaa”, Begum Dogan kuvaa yhteistyötä. “Kuvionin kaverit huolehtivat VR Cave Diggeristä kuin omastaan”.
Toivotaan B2B treffipaikkaa Ouluun
Tärkeä kanava palautteen saamiseksi julkaistusta tuotteesta MeKiwille ovat olleet BusinessOulun järjestämät vientimatkat pelialan tärkeille markkina-alueille. Samalla kun esitellään julkaistua tuotetta, siellä luodaan pohjaa uusille projekteille. Pelin kehittäminen kansainväliseen kuluttajamarkkinaan kasvattaa sisäistä osaamista ja verkostoja, jotka hyödyttävät kotimaassakin.
“MeKiwin VR B2B -liiketoiminnan asiakkuuspäällikkö Aatu Numminen odottaa yhteistyön syntymiselle myönteistä ympäristöä Hallituskadulle avattavan Business Aseman avaamisesta. ”Toivon siitä B2B-treffipaikkaa, vastaavaa kuin Pelikampus on pelialan yrityksille.”
”Tykkään pop-up -ideasta. Voisin hyvinkin mennä sinne esittelemään meidän VR-viihdepelituotantoa.”, Numminen visioi. ”Ihmisille voi hyvinkin tulla uusia ideoita. Sitten vaan suunnittelemaan, että miten ne voidaan toteuttaa”
Tutkimuksellinen tausta
MeKiwi oli yksi tutkittavista yrityksistä Innovaatioallianssin toiminnan vauhdittaminen -hankkeen osana tehdyssä selvityksessä, johon liittyen toteutettiin myös pro gradu -tutkimus ”Startup-yrityksen innovaatioprosessi alueellisessa innovaatiokeskittymässä”. Tutkimuksen keskeinen tulos on, että startup-yritykset voivat hyödyntää alueellista innovaatioekosysteemiä kaikissa innovaatioprosessinsa vaiheissa sekä käyttämällä innovaatiotoimintaa tukevia palveluja että solmimalla mielekkäitä verkostosuhteita. Tutkimuksessa jaettiin innovaatioprosessi kolmeen vaiheeseen asiakaslähtöisen Design Thinking -innovaatioprosessimallin mukaan. Kuvaamme tässä kolmen blogin sarjassa tapaamme toteuttaa avoimen innovaation periaatteita mukaillen näitä kolmea vaihetta.
Lähteet:
- Brown, T. (2009). Change by design: How design thinking can transform organizations and inspires innovation. New York (N.Y.): HarperBusiness.
- Chesbrough H. (2003) The era of open innovation. MIT Sloan Management Review; 44:35–41
- Crossan, M & Apaydin, M. (2010). A Multi-Dimensional Framework of Organizational Innovation: A Systematic Review of the Literature. Journal of Management Studies, 47(6), 1154–1191.
- Freel, M. S. (2005). Patterns of Innovation and Skills in Small Firms. Technovation, 25(2), 123–134.
- Nieto, M. J. (2010). Technological Collaboration: Bridging the Innovation Gap between Small and Large Firms. Journal of Small Business Management, 48(1), 44–69.
- Parida, V., Westerberg, M. ja Frishammar, J. (2012). Inbound Open Innovation Activities in High-Tech SMEs: The Impact on Innovation Performance. Journal of Small Business Management 2012 50(2), 283–309.
- Rogers, M. (2004). Networks, Firm Size and Innovation. Small Business Economics, 22, 141–153.
- Sydänmaanlakka, P. (2009). Jatkuva uudistuminen: Luovuuden ja innovatiivisuuden johtaminen.Hämeenlinna. Talentum Media Oy. 293 s.