Yritysten välinen yhteistyö antaa mahdollisuuden rakentaa jokaiseen projektiin tiimi, joka parhaiten pystyy vastaamaan asiakkaan tarpeeseen. Tämä luo hyvät edellytykset oppimiselle ja turvaa tulevaisuuden toimintaedellytyksiä. Myös projektien kannattavuus paranee.

Yhteistyö tuottaa parempia innovaatioita. Varsinkin teknologinen yhteistyö lisää sen todennäköisyyttä, että pieni yritys onnistuu innovaatiotoiminnassa. Silti, joidenkin tutkimusten mukaan pienet yritykset tekevät vähemmän innovaatioyhteistyötä kuin suuret yritykset.

Aikaisemmin tänä vuonna julkaisimme blogin, jossa kerroimme miten avoimen innovaation periaatteet ovat hyödyttäneet MeKiwin kehitystä ja kasvua. Koska aiheesta on meiltä paljon kyselty, julkaisemme kolmen blogin sarjan, jossa kerromme käytännön tasolla, miten toteutamme innovaatioyhteistyötä.

Käsittelimme edellisessä blogissa liiketoimintamahdollisuuden etsimistä. Tässä osassa kuvaamme projektin toteuttamisen vaihetta ja jatkamme seuraavassa osassa markkinoille menemiseen.

Sosiaalinen verkosto on merkittävä osaamisen välittäjä

Avoimen innovaation keskeisiä periaatteita on sen ymmärtäminen, että kaikki alan huiput eivät työskentele omassa yrityksessä, vaikka ylpeitä omasta porukasta ollaankin. Haluamme työskennellä myös yrityksen ulkopuolella olevien osaavien ihmisten kanssa. Se laajentaa mahdollisuuksia ottaa vastaan erilaisia projekteja ja kehittyä. Tätä tilannetta on pohjustettu jo liiketoimintamahdollisuuden etsimisen yhteydessä.

Sisäisen osaamisen kasvattamisen tärkein lähde MeKiwille on ollut Oulu Game Lab. Pelialan työntekijöiden kasvattamisen lisäksi Oulu Game Labillä on ollut suuri merkitys monien yhteistyösuhteiden synnyssä. Sieltä peräisin ovat tiiviit suhteet muun muassa pelialan yritysten Kaamos Gamesin ja Happy Hobgoblinin kanssa.

Toinen merkittävä osaamisresurssin lähde on yrittäjien ja työntekijöiden oma sosiaalinen verkosto. Sosiaalisen verkoston kautta syntyi yhteys pelistudio Reforged Studiosiin, jonka kiireiseen tilauskantaan MeKiwin tarve sattui juuri sopimaan. Tämäkin yhteistyösuhde välittyi verkoston kautta.

”Jaoin huoltani resurssien riittävyydestä oikealle ihmiselle. Hänellä sattui olemaan tieto, että Reforged Studiosilla on vähän väljempää kahden projektin välissä. Pienellä vinkkauksella oli iso seuraus, kun MeKiwi sai täydennettyä omaa tiimiään strategisesti tärkeässä projektissa”, kertoo MeKiwin asiakkuuspäällikkö Jonna Ranta.

Aidossa yhteistyössä kaikki osapuolet oppivat

Jotkut kumppanuudet perustuvat sopimuksiin, mutta läheisten kumppanien kanssa resursseja jaetaan myös epämuodollisesti. MeKiwi oli yksi tutkittava yritys Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa tehdyssä pro gradu -tutkimuksessa koskien startup-yritysten innovaatioprosessia. Tutkittavat startup-yritykset kertoivat jakaneensa projektien toteutuksen vaiheessa resursseja, kuten dokumentteja, teknologiaa, grafiikkaa ja laitteita. Haastatellut kertoivat myös yhteistyöstä, jossa on jaettu tietoa ja osaamista joko keskustelemalla tai lainaamalla työntekijöitä toisen yrityksen projektiin. Myös perinteistä alihankintaa tehdään. MeKiwillä tunnistetaan useimmat näistä. Resurssien jakaminen parantaa projektien kannattavuutta, mutta kustannusten laskeminen ei ole ainoa syy.

”Ulkoisten resurssien käyttö mahdollistaa sen, että saamme koottua jokaiseen projektiin parhaan kokonaisuuden osaamista”, selittää toimintatapaa Jonna Ranta. “Tästä hyötyy tietenkin meidän asiakas”.

Yrityksen ulkopuolisen osaamisen avulla päästään kurkottamaan aina vähän korkeammalle kun opitaan asioita, joista on hyötyä myöhemmin. “Haetaan aina tilanteita, joissa kaikki hyötyvät yhteistyöstä”, painottaa Jonna Ranta. “Tämä turvaa toimintaedellytyksiä tulevaisuudessa. Lisäksi hyvässä hengessä on mukava tehdä töitä!”

Jos haluat kuulla lisää siitä, miten voittajajoukkueita rakennetaan, soittele vain Jonnalle. Jonna juttelee projektinhallinnan kysymyksistä mielellään. Jonnan puhelinnumero on 050 307 6756. Kuullaan!

Tutkimuksen tausta

MeKiwi oli yksi tutkittavista yrityksistä Innovaatioallianssin toiminnan vauhdittaminen -hankkeen osana tehdyssä selvityksessä, johon liittyen toteutettiin myös pro gradu -tutkimus ”Startup-yrityksen innovaatioprosessi alueellisessa innovaatiokeskittymässä”. Tutkimuksen keskeinen tulos on, että startup-yritykset voivat hyödyntää alueellista innovaatioekosysteemiä kaikissa innovaatioprosessinsa vaiheissa sekä käyttämällä innovaatiotoimintaa tukevia palveluja että solmimalla mielekkäitä verkostosuhteita. Tutkimuksessa jaettiin innovaatioprosessi kolmeen vaiheeseen asiakaslähtöisen Design Thinking -innovaatioprosessimallin mukaan. Kuvaamme tässä kolmen blogin sarjassa tapaamme toteuttaa avoimen innovaation periaatteita mukaillen näitä kolmea vaihetta.

Lähteet:

  • Brown, T. (2009). Change by design: How design thinking can transform organizations and inspires innovation. New York (N.Y.): HarperBusiness.
  • Chesbrough H. (2003) The era of open innovation. MIT Sloan Management Review; 44:35–41
  • Nieto, M. J. (2010). Technological Collaboration: Bridging the Innovation Gap between Small and Large Firms. Journal of Small Business Management, 48(1), 44–69.
  • Parida, V., Westerberg, M. ja Frishammar, J. (2012). Inbound Open Innovation Activities in High-Tech SMEs: The Impact on Innovation Performance. Journal of Small Business Management 2012 50(2), 283–309.
  • Sydänmaanlakka, P. (2009). Jatkuva uudistuminen: Luovuuden ja innovatiivisuuden johtaminen.Hämeenlinna. Talentum Media Oy. 293 s.