Verkkosivujen suunnittelu - vuoden 2021 trendit

Verkkosivujen suunnittelu on asia johon jokaisen yrityksen kannattaa panostaa. Verkkosivuston tarkoitus kuitenkin on houkutella kävijöitä ja generoida mahdollisimman laadukkaita liidejä yritykselle. Kokosimme yhteen muutamia verkkosivujen suunnittelu trendejä (web-trendit) vuodelle 2021.

Minimalismi

Verkkosivujen suunnittelu on hyvä lähteä rakentamaan yksinkertaisesta näkymästä. Kävijää ei kannata hukuttaa muotojen ja värien sekaan vaan ulkoasu on hyvä pitää simppelinä, tässäkin tapauksessa vähemmän on enemmän. Selkeä ja käyttäjäystävällinen ulkoasu palvelee kävijää tehokkaammin sekä yrityksen viesti saadaan tuotua selkeästi esille.

Tumma teema

Musta tai tumma tausta on lukijan silmälle ystävällinen ja miellyttävä, mikä lisää lukijan sivustolla viihtymisen todennäköisyyttä. Vaaleat tekstit tummalla taustalla erottuvat myös entistä paremmin. Tumman puhuvat teemat ovat olleet käytössä myös isoillakin yrityksillä (esimerkiksi Facebook), jota verkkosivujen suunnittelijat ovat myös alkaneet ottamaan käyttöönsä sen suosion vuoksi käyttäjien keskuudessa.

3D elementit

Interaktiiviset 3D elementit verkkosivujen suunnittelussa on eräs nouseva hieman uniikimpi trendi. Tällaisia elementtejä voi hyödyntää esimerkiksi verkkokaupoissa, jossa asiakas pääsee tutkimaan tuotetta kauttaaltaan pyörittelemällä tuotteen kuvaa ruudulla. 3D elementtejä voi käyttää myös ei-interaktiivisesti pelkkänä kuvituksena.

Skrollaus efektit

Ehkä suosituin skrollaus efekti on parallax-skrollaus, vaikka parallax on ollut pinnalla jo pitkään, jatkaa se edelleen suosiossa. Parallax-efektissä sivulla olevat elementit esimerkiksi etualalla oleva teksti ja taka-alalla oleva kuva liikkuvat eri tahtia käyttäjän skrollatessa sivua. Skrollauksessa voi myös hyödyntää erilaisia animaatioita, kun siirrytään sivulla osiosta toiseen esimerkiksi zoomausta tai horisontaalista skrollausta. Erilaisilla skrollaus-efekteillä saadaan tuotua eloa sivustoon hyvin pienellä vaivalla ilman, että sivuston käytettävyys kärsii.

MeKiwi voi auttaa yritystäsi suunnittelemalla ja toteuttamalla modernit ja toimivat verkkosivut. Ota yhteyttä täältä, oli kyseessä sitten pieni sivuston päivitys tai kokonaisvaltainen uudistus, meidän web-asiantuntijamme loihtivat sinulle makean kokonaisuuden.


Kiihdytä yrityksen kasvua innovaatiosetelillä

Business Finlandin innovaatioseteli tarjoaa nopean keinon testata innovaatiosi kestävyyttä ja tutkia sen markkinoita.

Innovaatioseteli on tarkoitettu innovaatiotoimintaan liittyvien asiantuntijapalvelujen hankintaan. Avustus on suurimmillaan 5000 euroa + alv. Yrityksen omarahoitusosuus on 1000 euroa + alv. Pientä vetoapua antaa myös innovaatiosetelin maksatusmenettely, jossa palveluntuottaja laskuttaa suoraan Business Finlandia.

Osta innovaatiosetelillä asiantuntemusta

Business Finlandin verkkosivulla kerrotaan, että innovaatioseteli on tarkoitettu vakiintunutta liiketoimintaa harjoittaville pk-yrityksille, joilla on uusi kansainvälistä kasvupotentiaalia omaava tuote- tai palveluidea.

Miten innovaatioseteli auttaa idean kehittämisessä? Digitaalisissa palveluissa esimerkiksi palvelun suunnittelu tai käyttöliittymädemo ovat tällaisia rajattuja kokonaisuuksia, jotka sopivat laajuudeltaan innovaatiosetelillä rahoitettaviksi. Innovaatiosetelillä voi rahoittaa myös tuote- ja palvelustrategian kehittämistä.

Kannattaa valita palveluntarjoaja, joka täydentää oman firmasi asiantuntemusta. Tällä tavalla saat innovaatiosetelistä kaiken irti.

MeKiwi mukana innovaatioseteliprojekteissa

B.UP Oy on henkilö- ja henkilöstövalmennusyritys, joka on perustettu 2020. MeKiwillä oli ilo toteuttaa B.UP hyvinvointisovelluksen prototyyppi johon asiakkaamme sai tukea myös Business Finlandin innovaatiosetelistä. Kokonaisprojektissa luotiin B.UP sovelluksen yleisilme ja yksi itsensä kehittämiseen johtava tutkimusmatka pohdintatehtävineen. Lue koko B.UP asiakaskokemus täältä

MeKiwi on Business Finlandin hyväksymä palveluntuottaja. Autamme asiakkaitamme suunnittelemaan kehitysprojekteja kunkin tarpeen mukaan sekä opastamme BF-innovaatiosetelirahoituksen haussa. Ota yhteyttä Jonnaan niin suunnitellaan sinun innovaatioprojektisi!


Kuinka luoda menestyvä uutiskirje

Millainen on menestyvä uutiskirje? Kun ajattelet sanaa uutiskirje, mikä on ensimmäinen asia, joka tulee mieleesi? Ponnahdusikkunat nettisivuilla tai sähköpostit täynnä päivittäisiä uutiskirjeitä, joissa kaikissa on sama otsikko? Kyllä, on turvallista sanoa, että kaikki eivät välttämättä pidä uutiskirjeistä, mutta niitä on silti olemassa, koska kysyntää riittää niille, jotka pystyvät erottumaan toisista. Kyllä meressä kaloja riittää, mutta haluat varmistaa, että juuri sinut ongitaan ylös. Siksi halusimme sukeltaa hieman syvemmälle ja selvittää, mikä saa uutiskirjeet menestymään paremmin.

Hyödynnä sosiaalista mediaa

Sen lisäksi, että lähetät uutiskirjeet sähköpostitse, sitä tulisi myös jakaa yrityksen sosiaalisen median kanavissa. Muista jakaa uutiskirjeen linkki sosiaalisessa mediassa sekä kehotus tilata kirje. Sosiaalista mediaa voidaan käyttää myös tunnistamaan kohdeyleisösi paremmin, se auttaa sinua luomaan mielekkäämpää sisältöä lukijoille ja herättämään niiden kiinnostus, jotka eivät vielä tunne uutiskirjettäsi tai yritystäsi.

Paremmin menestyvä uutiskirje on yksinkertainen

Yrityksessäsi tapahtuu varmasti monia mielenkiintoisia asioita, ja haluaisit kuuluttaa kaikki mahtavat pienetkin uutiset yleisölle, mutta ajattele kiireistä lukijaa, joka yrittää löytää aikaa käydä läpi kaikki aiheet, jotka eivät edes välttämättä ole tarpeeksi kiinnostavia tai relevantteja ulkopuoliselle. Yksinkertainen ja minimaalinen lähestymistapa kantaa pitkälle, ethän yritä hukuttaa lukijaa?

Johdonmukainen mutta ainutlaatuinen

Kun tilaat jotain, haluaisit todennäköisesti tietää, mistä tuotteessa on kyse. Sama koskee uutiskirjeitä, useimmiten kun sisältö pidetään yhtenäisenä houkutat parhaan yleisön juuri sinulle ja pidät heidät myös kiinnostuneina sisällöstäsi tulevaisuudessa, koska he tietävät, mitä on tulossa. Lisää sekaan vain vähän maustetta, eli pidä sisältö hauskana. Nyt kun puhutaan mielenkiintoisesta ja hauskasta, jotta uutiskirje menestyisi paremmin, varmista, että pääotsikkosi vaihtelee jokaisessa uutiskirjeessä. Mitä ainutlaatuisempi ja katseenvangitseva otsikko on, sitä todennäköisemmin uutiskirjeesi klikataan auki.

Visuaalinen tyyli

Sisällön lisäksi yksinkertaista ja minimaalista tyyliä voidaan soveltaa myös uutiskirjeen visuaaliseen puoleen. Ajattele värien kontrastia, tekstin tulisi olla helposti nähtävissä ja luettavissa. Kuvien tulisi olla korkealaatuisia, jotka kuvaavat tekstisisältöä, eivätkä vain satunnaisia kuvapankkikuvia.

Yhteenvetona menestyvä uutiskirje on johdonmukainen ja hauska, maustettuna mukaansatempaavilla otsikoilla ja laadukkailla kuvilla. Saa käyttää mielikuvitusta ja kokeilla erilaisia lähestymistapoja, jotta löydät yrityksellesi sopivimman tyylin.


Ensiluokkaisen asiakaspalvelun tunnusmerkit

Ilman asiakkaita ei ole liiketoimintaa ja hyvien suhteiden ylläpitäminen asiakkaiden kanssa on elintärkeää jokaiselle yritykselle. Word-of-mouth eli sanallisesti leviävää mainontaa ei pidä aliarvioida, se lisää brändisi tunnettavuutta hyvässä ja huonossa. Yrityksen brändi rakentuu siitä, miten asiakkaat näkevät yrityksen, ei siitä miten yritys itse näkee itsensä. Ensiluokkainen asiakaspalvelu kattaa, miten tarjota mahdollisimman hyvä asiakaskokemus.

 

1-Tuotetietous

Yksi keskeinen asia mitä hyvä asiakaspalvelu pitää sisällään on tuotteen tai palvelun tunteminen. Ajattele jonkun yrittävän myydä jotain, josta hän ei tiedä yhtään mitään. Työntekijöiden tulisi tuntea yrityksen toiminta ja myytävä tuote tai palvelu paremman kokemuksen tuottamiseksi asiakkaalle. Työntekijöille voi järjestää esimerkiksi erilaisia työpajoja tai viikoittaisia palavereja tuote- ja yritystietouden lisäämiseksi, sillä työntekijät ovat ensisijaisia brändisi edustajia, joten tuotetietouden on oltava kunnossa.

2-Astu asiakkaan saappaisiin

Kun esität tuotteitasi tai palveluitasi asiakkaalle, he eivät halua kuulla, mitä yrityksesi tekee, vaan he ovat enemmänkin kiinnostuneita siitä, miten he hyötyvät palvelusta. Ensiluokkaisen asiakaspalvelun tunnusmerkit korostaa, millaista arvoa ja hyötyä yrityksesi tarjoaa asiakkailleen. Arvoa ajatellessa palvelun oikea hinnoittelu on myös tärkeää. Pidä myös huoli, että tuote tai palvelu vastaa täysin siitä annettua kuvausta.
Yritä nähdä asiat asiakkaan näkökulmasta, kuuntele heidän toiveitaan tarkasti ja yritä löytää juuri heille sopiva ratkaisu. Asiakkaat on hyvä pitää tyytyväisinä, jotta he palaavat myös takaisin. Pysy ystävällisenä ja rauhallisena tilanteesta riippumatta, kommunikointi on kaiken a ja o.

3-Pidä huoli aikataulusta

Hyvä asiakaskokemus pitää sisällään hyvän aikataulutuksen, eli ennen kuin tiimi ryntää uuden projektin pariin, varmista, että projektin aikataulutus on hyvin suunniteltu. Tehtävien jakaminen lyhyempiin sprintteihin antaa kaikille paremman kuvan meneillään olevista ja tulevista tehtävistä. Projekti on hyvä toimittaa ajoissa, älä jätä asiakasta odottamaan liian pitkäksi aikaa. Jos yrityksesi sisäinen viestintä kaipaa parannettavaa, ei hätää, käy nappaamassa blogistamme vinkit, kuinka parantaa yrityksen sisäistä viestintää. 
Kommunikoi asiakkaiden kanssa, ole tavoitettavissa ja pidä heidät ajan tasalla projektin etenemisestä ja anna heille mahdollisuus antaa palautetta sekä esittää toiveita muutoksista projektin kuluessa. Tee tarvittavat muutokset asiakkaan toiveiden mukaisesti, mutta pidä mielessä budjetti, aikataulu ja ovatko kyseessä olevat muutokset ylipäätään mahdollisia toteuttaa. Olet alasi asiantuntija, ja asiakas ei aina tiedä parhaita käytäntöjä, miten asiat tehdään tai hoidetaan. Sinun tehtäväsi on tarjota oikeaa ja ajankohtaista tietoa jota tarvitaan, jotta projekti pysyy raiteillaan.

4-Asiakaspalvelu ja tyytyväisyyskyselyt

Kun projekti on saatu päätökseen, takaa hyvä asiakaskokemus myös jatkossa, lähetä asiakkaalle tyytyväisyyskysely saadaksesi välitöntä palautetta. Tämä auttaa liiketoiminnan ja asiakaspalvelun kehittämisessä. Annettua palautetta voi myös käyttää brändin ja palveluiden mainostamiseen.

5-Pidä yhteyttä asiakkaisiin sosiaalisen median välityksellä

Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä, sosiaalisen median tehokas käyttö on osa hyvää asiakaspalvelua. Julkaise sisältöä, joka sopii kohdeyleisöllesi. Julkaisut voivat vastata heidän polttaviin kysymyksiinsä ja saada heidät myös motivoitumaan ottamaan yhteyttä. Valitse sinulle sopivat sosiaalisen median kanavat ja pidä ne aktiivisina sekä vastaa julkaisuihin tulleisiin kommentteihin.

Tämän blogin vinkit ovat vain jäävuoren huippu, mutta auttavat sinua luomaan merkityksellisemmän suhteen asiakkaisiisi.


Etkö päässyt paikalle Virtual Reality Nordic 2020 tapahtumaan – tässä kooste päivän annista

MeKiwi Oy:n järjestämä Virtual Reality Nordic 2020 -tapahtuma keräsi Ouluun lähes sataviisikymmentä VR-teknologian mahdollisuuksista kiinnostunutta yrityselämän edustajaa sekä joukon alan asiantuntijoita.

Hotelli Lasaretin Aurora-sali toimi tapahtuman pääpaikkana ja innokkaimmat vieraat olivatkin saapuneet paikalle hyvissä ajoin. Tilaisuuden avasi Mekiwi Oy:n toimitusjohtaja Samuel Kuosmanen tervetuliaispuheellaan. Tämän jälkeen ohjat otti tottuneesti käsiinsä tapahtuman juontajana toiminut energinen ja karismaattinen Niina Karvinen. Niina on Oulun seudulla toimiva yrityskehittäjä sekä vaikuttaja. Karvinen kuvailee itseään innostujaksi, joka haluaa auttaa muita menestymään. Juontajan energisyyden lisäksi monet verkostoitumistauot monipuolisine tarjoiluineen rytmittivät päivää mukavasti ja loivat erityisen viihtyisän tunnelman koko tapahtuman ajaksi.


Virtuaalitodellisuus koulutusympäristönä

Päivän ensimmäisenä puhujana kuultiin Varjo Technologies Oy:ssä toimivaa Kim Härköstä, joka avasi VR-teknologian mahdollisuuksia ennen kaikkea terveydenhuollon näkökulmasta. Terveydenhuollossa virtuaalitodellisuutta käytetään erityisesti koulutusympäristönä. Härkönen esitteli, kuinka kirurgit harjoittelevat monimutkaisia ja haastavia avoleikkauksia virtuaalitodellisuuden avulla. Puheenvuorossa  korostui maailman muuttaminen yhdessä tekemällä ja modernia teknologiaa hyödyntämällä. 

Härkösen jälkeen kuultiin päivän ensimmäinen pääpuhuja. XR Evankelistana itseään tituleeraava Sami Heinonen Zoanilta valotti virtuaalitodellisuuden tuomaa lisäarvoa läpi eri liiketoiminta-alueiden. Heinosen esitys sisälsi paljon visuaalisesti vaikuttavia demoja ja hän vakuutti yleisön puheenvuorollaan XR-teknologioiden suomista mahdollisuuksista.

Verkostoitumistauon jälkeen esiintymisvuoron sai Pekka Ouli, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistosta. Hän kertoi yleisölle edistyneistä digitaalisista oppimisympäristöistä ja kuinka virtuaalitodellisuus mahdollistaa aivan uusia ulottuvuuksia opiskelussa. Oulin jälkeen lavan otti haltuun etäkokousmies Jonas Rajanto (Grape People Finland). Rajanto esitteli perusteellisesti VR-teknologian hyötyjä etätapaamisissa. Virtuaaliset etätapaamiset muistuttavat kasvotusten tapaamisia. Ne mm. helpottavat osallistujien tunnetilojen arviointia ja täten johtavat aidompaan vuorovaikutukseen. Rajannon esityksen kohokohta oli ehdottomasti live-demo, johon osallistui hänen lisäkseen muutama rohkea tapahtuman vierailijoista. Demo osoitti hienosti, kuinka virtuaalitapaaminen lisäsi osallistujien yhteenkuuluvuutta ja keskittymistä käsillä olevaan aiheeseen.  

Runsaan lounasbuffetin ja verkostoitumisen jälkeen ohjelma jatkui Aurora -salissa. Tommi Teronen Teatime Researchilta syventyi esityksessään kulttuuri- ja viihdealalle soveltuviin ratkaisuihin. Iikka Finning Nokialta puolestaan kertoi, kuinka he hyödyntävät VR-teknologiaa tutkimuksessa ja 3D Talon Orkun Ceylan esitteli Ponssella käytössä olevaa VR-ratkaisua. Ennen päivän toista pääpuhujaa MeKiwin perustaja Jani Kaipainen spekuloi tekoälyn tulevaisuutta mahdollisuuksineen ja uhkineen.  Iltapäivällä oli mahdollisuus osallistua myös Oulun ammattikorkeakoulun järjestämiin VIRTU -hankkeeseen liittyviin työpajoihin. Työpajoissa tutustuttiin Teatime Research yrityksen immersiivisiin kulttuurikokemuksiin sekä Glue yrityksen virtuaalitodellisuus alustaan, jossa käyttäjät voivat tehdä yhteistyötä etätyönä.

Tulevaisuuden haasteiden ratkaiseminen

Päivän viimeinen esiintyjä ennen paneelikeskustelua oli tapahtuman toinen pääpuhuja, jota moni yleisön keskuudesta oli erityisesti tullut kuulemaan. Virtuaalitodellisuuden ja robotiikan uranuurtaja Steven LaValle Oulun Yliopistosta ei pettänyt kuulijoitaan tälläkään kertaa. Hän kiteytti hienosti oleellisimman. LaValle näkee menestyksen avaimina jatkuvan halun oppia ja kyvyn ottaa vastaan kriittistäkin palautetta. Tulevaisuuden haasteiden ratkaiseminen vaatii yhteistyötä. Ideoiden rohkea testaaminen ja avoimuus vievät meitä askel askeleelta eteenpäin, summasi LaValle. Virtual Reality Nordic -tapahtuma päättyi mielenkiintoiseen paneelikeskusteluun, jota luotsasi tottuneesti juontaja Karvinen. Keskustelussa oli mukana Varjon Kim Härkönen, MeKiwin Begum Dogan, MiTalen Natasha Skult ja Oulun Yliopiston Steven LaValle. 

Upea päivä piti sisällään runsaasti VR-aiheisia case-esimerkkejä yrityselämästä. Vierailla oli myös mahdollisuus päästä kokeilemaan uusimpia VR-ratkaisuja näytteilleasettajien tarjoamien demojen muodossa. Päivään kuului myös mielenkiintoisia työpajoja, joissa ratkottiin käytännön haasteita virtuaalitodellisuutta hyödyntämällä. 

Tapahtumassa pidetyt esitykset osoittivat, että VR-teknologiassa on menty aimo harppaus eteenpäin ja käyttötapaukset ovat monipuolistuneet. On selvää, että virtuaalitodellisuus on tullut jäädäkseen. Se kasvattaa jatkuvasti suosiotaan eikä ole syytä epäillä, etteikö kasvu jatkuisi teknologian kehittyessä ja virtuaalilasien hintojen laskiessa. Virtual Reality Nordic 2020 -tapahtuma osoitti käytännön esimerkein, kuinka VR-teknologia tuo monia etuja niin suunnittelun työkaluna, koulutusympäristönä, markkinoinnin tehostajana kuin etäläsnäolon mahdollistajana.

 


Innovaatiot luodaan yhdessä

MeKiwi otti osaa marraskuussa Nepalin Pokharassa järjestettyyn Innovation Bootcamp -tapahtumaan, jonka tarkoituksena oli tuottaa uusia innovaatioita paikallisiin tarpeisiin. Tapahtuman järjesti Tribhuvan Yliopisto (Institute of Engineering) yhdessä Oulussa perustetun Nepal Go Association -yhdistyksen kanssa, jonka tavoitteena on muun muassa edistää koulutusta ja työllistymistä Nepalissa. Projektin rahoittajana toimi Gandakin provinssin hallinto ja Mukti Paudel  Nepgo ry:stä toimi projektin vetäjänä molempien maiden suuntiin.

Nepgo ry houkutteli tapahtumaan mukaan suomalaisia yrityksiä toimimaan mentoreina opiskelijoille ja ratkomaan haasteita yhdessä heidän kanssaan. MeKiwi innostui ajatuksesta ja päätti lähteä mukaan. Suomesta oli mukana myös Raimo Korhonen KeepLoopilta, Kimmo Paajanen OAMK:lta sekä kaksi vierailevaa luennoitsijaa, Aalto yliopistosta tohtoriksi väitellyt konsultti Janne Korhonen sekä tietojohtamisen konsultti Anu-Maria Laitinen.

Viisipäiväinen tapahtuma järjestettiin Paschimanchal kampuksella. Kutsuttujen yritysten lisäksi tapahtumaan otti osaa noin 30 opiskelijaa sekä kokeneita paikallisia mentoreita, joilla kullakin oli laaja osaaminen käsiteltävästä aiheesta.

Haasteita ja seremonioita

Tapahtuma alkoi kampuksella vieraiden kunniaksi  järjestetyllä juhlallisella tervetuliais-seremonialla. Paikalle oli kutsuttu myös kaupungin pormestari sekä paikallinen ministeri. Seremonian aikana vieraat kukitettiin ja he saivat päähänsä värikkäät nepalilaiset päähineet. Aamupäivä vierähtikin kokonaan juhlallisuuksien pyörteissä, kuten myös tapahtuman viimeisen päivän ilta.

Itse Bootcamp alkoi kuudella erilaisella haasteella, joihin yliopiston opiskelijoiden tuli kehitellä ratkaisu yhdessä yritysten edustajien kanssa. MeKiwillä oli tehtävänä luoda selvitys Nepalin digitalisaation tasosta niin yritys kuin koulutuspuolella. Selvityksen lisäksi tiimi tutki kuinka osallistaa vanhemmat enemmän mukaan lastensa opintoihin. Ratkaisuna tähän ehdotettiin meillekin tuttua ”Wilma” tyyppistä palvelua. Pormestari lupasi heti 10 koulua pilotti-testaukseen, mutta todellisen täytäntöönpanon edellytyksenä on palvelun kokonaisvaltainen kaupallistaminen.

Ensi vuonna uudestaan?

MeKiwin toimitusjohtaja Samuel Kuosmanen oli erittäin tyytyväinen tapahtuman antiin. MeKiwin tavoite tälle matkalle oli kartoittaa liiketoimintamahdollisuuksia, rakentaa verkostoa sekä selvittää paikallista osaamista. Kaikki nämä osa-alueet toteutuivat yli odotusten.

“Voisin ehdottomasti mennä uudestaan, kunhan reissu on hyvin suunniteltu tarkoituksen ja tapaamisten osalta. Matkustamiseen kului yllättävän paljon aikaa, mutta Pokharaan rakennetaan parhaillaan kansainvälistä lentokenttää, joka nopeuttaa matkustamista tulevaisuudessa”, summasi Samuel kun häneltä kysyttiin lähtisikö hän tapahtumaan uudestaan.

Yleistä Nepalista

Nepali on vuoriston ympäröimä köyhä kehitysmaa, jossa yli 50% populaatiosta elää alle dollarilla päivässä. Vaikka ihmiset tulevat hyvin yksinkertaisista lähtökohdista, ovat he erittäin sydämellisiä. Vuoret ovat pitäneet kaupan käynnin kovin rajattuna muun muassa Intian ja Kiinan kanssa. Viime aikoina tähän asiaan on herätty ja nyt haetaan voimakkaasti muutosta. Turismi on omalta osaltaan vauhdittanut kehitystä ja kasvunäkymät ovatkin jo varsin valoisat. Tämä tuo myös uusia mahdollisuuksia vaikkapa suomalaiselle koulutusviennille ja muulle yhteistyölle. Nyt onkin varsin otollinen hetki sijoittaa Nepaliin.


Yhden tuotteen myynti on toisen alku

Hyvän digitaalisen tuotteen kehittämisessä on monia osapuolia. Käyttäjätestausten järjestäminen ja käyttäjätiedon kerääminen ovat suuria työvaiheita jotka kannattaa hoitaa kunnolla. Tässäkin hyvät verkostot auttavat.

Yhteistyö tuottaa parempia innovaatioita. Varsinkin teknologinen yhteistyö auttaa todennäköisyyttä siihen, että pieni yritys onnistuu innovaatiotoiminnassa. Silti, joidenkin tutkimusten mukaan pienet yritykset tekevät vähemmän innovaatioyhteistyötä kuin suuret yritykset.

Aikaisemmin tänä vuonna julkaisimme blogin, jossa kerroimme miten avoimen innovaation periaatteet ovat hyödyttäneet MeKiwin kehitystä ja kasvua. Koska aiheesta on meiltä paljon kyselty, julkaisemme kolmen blogin sarjan, jossa kerromme käytännön tasolla, miten toteutamme innovaatioyhteistyötä.

Aikaisemmissa osissa olemme käsitelleen liiketoimintamahdollisuuden etsimistä sekä projektin toteuttamisen vaihetta. Tässä osassa kuvaamme yhteistyösuhteita käyttäjätestauksen ja julkaisemisen vaiheissa.

Jokainen kehitystiimi on sokea oman työnsä suhteen

Tuotteiden testaus alkaa jo projektivaiheessa, jota kuvasimme blogisarjan edellisessä osassa. Kaikkien digitaalisten tuotteiden testaamista pitää toteuttaa monessa vaiheessa ja eri tavoilla. Julkista, jatkuvasti saatavilla olevaa palvelua käyttäjätestausten järjestämiseksi ei ole tiedossa, mutta olemalla aktiivinen ja pysyttelemällä asioista perillä tilaisuuksia saattaa tarjoutua. Osallistuminen Edudigi-hankkeeseen, mahdollisti MeKiwille VR-pelin testaamisen Oulun Tietomaassa. Enimmäkseen testaukset järjestetään kuitenkin itse. Siihenkin tarvitaan verkostoja.

”Tärkeitä yhteyksiä tavallisiin kuluttajiin ovat vaikuttajat ”influencerit””, kertoo Begum Dogan.

Influencereiden kautta tavoitetaan aktiivisia pelaajia, mutta testaajiksi halutaan myös ihmisiä, joilla ei ole pelaamisesta kokemusta. Pelissä olevat virheet paljastuvat, koska he eivät osaa mukautua niihin.

Jokainen kehitystiimi on sokea oman pelinsä suhteen eikä näe sen heikkoja kohtia itse”, huomauttaa Begum Dogan.

Testaajien tavoittamisen lisäksi tarvitaan muitakin yhteyksiä. Kolmas osapuoli tuo yhteistyöhön näkemyksensä ja ideansa. Se antaa perspektiiviä asioihin, joita itse helposti tarkastelee liian läheltä.

Pelialan markkinointitoimisto Kuvion täydentää MeKiwin markkinointitiimiä. Kuvion on syvälle integroitunut MeKiwin virtuaalitodellisuusalustalla julkaiseman viihdepelin VR Cave Diggerin markkinointiin. “Tässä yhteistyössä jokainen johtaa”, Begum Dogan kuvaa yhteistyötä. “Kuvionin kaverit huolehtivat VR Cave Diggeristä kuin omastaan”.

Toivotaan B2B treffipaikkaa Ouluun

Tärkeä kanava palautteen saamiseksi julkaistusta tuotteesta MeKiwille ovat olleet BusinessOulun järjestämät vientimatkat pelialan tärkeille markkina-alueille. Samalla kun esitellään julkaistua tuotetta, siellä luodaan pohjaa uusille projekteille. Pelin kehittäminen kansainväliseen kuluttajamarkkinaan kasvattaa sisäistä osaamista ja verkostoja, jotka hyödyttävät kotimaassakin.

“MeKiwin VR B2B -liiketoiminnan asiakkuuspäällikkö Aatu Numminen odottaa yhteistyön syntymiselle myönteistä ympäristöä Hallituskadulle avattavan Business Aseman avaamisesta. ”Toivon siitä B2B-treffipaikkaa, vastaavaa kuin Pelikampus on pelialan yrityksille.”

”Tykkään pop-up -ideasta. Voisin hyvinkin mennä sinne esittelemään meidän VR-viihdepelituotantoa.”, Numminen visioi. ”Ihmisille voi hyvinkin tulla uusia ideoita. Sitten vaan suunnittelemaan, että miten ne voidaan toteuttaa”

Tutkimuksellinen tausta

MeKiwi oli yksi tutkittavista yrityksistä Innovaatioallianssin toiminnan vauhdittaminen -hankkeen osana tehdyssä selvityksessä, johon liittyen toteutettiin myös pro gradu -tutkimus ”Startup-yrityksen innovaatioprosessi alueellisessa innovaatiokeskittymässä”. Tutkimuksen keskeinen tulos on, että startup-yritykset voivat hyödyntää alueellista innovaatioekosysteemiä kaikissa innovaatioprosessinsa vaiheissa sekä käyttämällä innovaatiotoimintaa tukevia palveluja että solmimalla mielekkäitä verkostosuhteita. Tutkimuksessa jaettiin innovaatioprosessi kolmeen vaiheeseen asiakaslähtöisen Design Thinking -innovaatioprosessimallin mukaan. Kuvaamme tässä kolmen blogin sarjassa tapaamme toteuttaa avoimen innovaation periaatteita mukaillen näitä kolmea vaihetta.

Lähteet:

  • Brown, T. (2009). Change by design: How design thinking can transform organizations and inspires innovation. New York (N.Y.): HarperBusiness.
  • Chesbrough H. (2003) The era of open innovation. MIT Sloan Management Review; 44:35–41
  • Crossan, M & Apaydin, M. (2010). A Multi-Dimensional Framework of Organizational Innovation: A Systematic Review of the Literature. Journal of Management Studies, 47(6), 1154–1191.
  • Freel, M. S. (2005). Patterns of Innovation and Skills in Small Firms. Technovation, 25(2), 123–134.
  • Nieto, M. J. (2010). Technological Collaboration: Bridging the Innovation Gap between Small and Large Firms. Journal of Small Business Management, 48(1), 44–69.
  • Parida, V., Westerberg, M. ja Frishammar, J. (2012). Inbound Open Innovation Activities in High-Tech SMEs: The Impact on Innovation Performance. Journal of Small Business Management 2012 50(2), 283–309.
  • Rogers, M. (2004). Networks, Firm Size and Innovation. Small Business Economics, 22, 141–153.
  • Sydänmaanlakka, P. (2009). Jatkuva uudistuminen: Luovuuden ja innovatiivisuuden johtaminen.Hämeenlinna. Talentum Media Oy. 293 s.